Hevostelua Siem Reapissa ja eiku Malesiaan

Pikapaivitysta KL:sta.

Viimeinen paiva Kambodzassa oli taydellinen! Paatettiin skipata kokkikurssi ja vuokrata pyorat (vahan liikuntaa meille liikkumattomille). Mentiin kattomaan sita hevosfarmia (http://www.thehappyranch.com/). En tiennyt yhtaan mita odottaa, silla Kambodzassa nakee niin paljon kurjuutta, nalkaa nakevia ihmisia ja elaimia ja koyhyytta, etten oikein uskonut, etta elaimia voitaisiin kohdella hyvin. Tallille vieva tie ei oikeastaan ollut tie lainkaan, kuoppainen ja vaikea pyoraillakin.
Mutta todellisuus oli jotain aivan muuta. Tilaa piti pitkaan Yhdysvalloissa asunut kambodzalaismies, joka toivotti meidat lampimasti tervetulleiksi, kertoi tilastaan ja itsestaan, pyysi meita katselemaan paikkoja ja vasta sitten paattamaan haluaisimmeko ratsastaa. Tama 'grandpa' osoittautui mita parhaimmaksi seuramieheksi, jolla oli uskomattomia tarinoita kerrottavanaan. Talli oli puhdas, hevoset terveita, iloisia ja hyvin hoidettuja, niilla oli virikkeita ja niita kohdeltiin silminnahden hyvin. Tilalla oli toissa uusiseelantilainen tytto ja saksalainen nainen, joka antoi tunteja ja koulutti hevosia (ja oli kyparapakko!). Tilalla on noin 30 hevosta, suurin osa pienikokoista paikallista rotua.
Paatimme kaikista ennakkopaatoksista huolimatta menna tunnin maastoratsastukselle. Se oli mahtava kokemus: vain parin kilometrin paassa Siem Reapista paasee nakemaan 'oikeaa' kambodzaa hevosen selasta, laukata pehmeita hiekkateita ja pellonreunoja. Jaskakin tykkasi ;)!


Ratsastuksen jalkeen illalla omistaja ajelutti meita ensin ympari kaupunkia tuktukillaan (ja paikalliset katsoivat vahan pahasti, mies on pienimuotoinen julkkis Siem Reapissa, koska halla ei tosiaankaan ole rahasta pulaa ja se herattaa kateutta), etsi meille rahanvaihtopaikan (kaikki olivat kiinni vaalien vuoksi) ja lopulta vei takaisin ranchilleen. Han tarjosi meille possupihvit ja juotavaa, siina ilta meni hyvassa seurassa (lisaksi yhen kanadalaisen miehen ja thaimaalaisen tyton seurassa). Lopuksi han heitti meidat viela takaisin hostellilleen, huolimatta rahaa mistaan muusta paitsi ratsastuksesta!!
Jos kaytte Siem Reapissa, suosittelen ko. paikkaa ihan vaikka vaan retkikohteeksi, vaikka ette ratsastamassa kavisikaan.

Seuraavana aamuna lahdettiin tanne Kuala Lumpuriin ja nahtiin Katja ja Jaakko viimein!! Eka paiva oli kaupunki- ja pienimuotoinen shoppailupaiva. Taa paiva on mennyt multa vahan ohitse hotellihuoneessa potkotellen vatsaongelmien ja kuumeen takia, mutta muut kavi Batu Cavesilla ja Chinatownissa, jotka oli kuulemma hienoja ja kaymisen arvoisia paikkoja.

Huomenna lahdetaan taalta jatkamaan eteenpain, en tieda viela minne, mutta yritan taas paivittaa kun loydan koneen jostain. Taalla tuntuu nettikahvilat vahan kadonneet maan paalta, mutta yhteydet on hullun nopeita.