Sweet home?

Asioita, joita ikävöin Suomesta:

• Perhe ja ystävät
• Ruoka: makaronilaatikko, itse tehty pizza, sämpylät, omatekoiset hampurilaiset, piirakat, paellat, salaatit, lohikeitto.. ylipäätään kotona tehtyä ruokaa saa täällä aivan liian harvoin (meillä ei siis ole kokkausvälineitä asunnossa, ja nuudelikeitto on jo kiellettyjen listalla).
• Toimivaa sähköpostia ja nettiä. Tämä armas valtio on estänyt pääsyn paitsi yliopistojen sivuille (=sähköpostiin), myös useille uutissivustoille.
  
• Sitä, että voi käydä saunassa ja ottaa pitkän kuuman suihkun koska tahansa
• Juomakelpoista hanavettä
  
• Sitä, että ihmiset välittävät ympäristöstä. Täällä samaan jokeen kaadetaan yleisen vessan jätökset, ruoantähteet, jätteet, pestään mopit jne. turhia välittämättä saastumisesta. Jätteitä ei pahemmin lajitella.
• Lämmintä asuntoa!
• Sitä, että tulee ymmärretyksi arkipäivän tilanteissa. Vaikka puhunkin auttavasti kiinaa, ei rajoittuneella sanavarastolla jutella vielä päivänpolttavista aiheista tai ymmärretä, miksi juuri tämä fööni on ominaisuuksiltaan parempi (=miksi myyjä tyrkyttää sitä käteeni halvemman vaihtoehdon sijaan).
  

(kuvassa siis hapankorppuja ja mignon-munien suklaata <3)

Toisaalta en ikävöi

• Suomen säätä (hiukset voi aamulla laittaa kotona ja ne on kuosissa vielä koulumatkan jälkeenkin)
  
• Kotona olevia tiskivuoria (jos tykkää tehdä kotona ruokaa, tää on välttämätön paha).
  
• Kalenteria. En täällä käytä kalenteria lainkaan ja toivottavasti unohdan koko mokoman kapistuksen olemassaolon!
  
• Kouluhommia ja oravanpyörää. Lukuunottamatta pikku kuulusteluja kerran viikossa täällä selviää sillä, että on paikalla tunnilla. Täällä ei tule suunniteltua liian paljon tekemisiään etukäteen, eikä ole kiire minnekään. Voi lähteä shoppailemaan/hierontaan/museoon/keilaamaan jos siltä tuntuu.
  
• Sitä, että pyhäpäivinä koko Suomi on suljettu; kaupat kiinni ja ei mitään tekemistä. Täällä kaikki pelaa sunnuntaisinkin!
• Suomen hintatasoa. Eduskunta väittää, että opintotuella voi elää, mutta vasta täällä olen huomannut, että se on mahdollista. Vaatteet, kengät, laukut, ruoka, asuminen... jos menee oikeaan paikkaan, kaikki on edullista. No, juusto ei ole.
• Suomalaisten elämänasennetta ja kiittämättömyyttä. Täällä näkee todella köyhiä ihmisiä, jotka eivät ole digibokseista tai minimipalkasta kuulleetkaan, mutta jotka ovat todella onnellisia ja tyytyvät siihen, mitä heillä on.

What a weekend! Zhouzhuang + tuparit

Huh, mikä viikonloppu! Ihan hulluna ohjelmaa, mutta niin hauskoja juttuja tapahtui ettei pitkään aikaan!

Perjantaina ei ollut tunteja, vaan lähdettiin koulun järjestämälle reissulle Zhouzhuangin kylään. Kieltämättä lähtö klo 7 aamulla ei ollut helppo, mutta onneksi matka ei kestänyt kuin n. tunnin. Kylä oli pikkuinen, vain 30 000 asukasta. Se oli kanaalien ja siltojen ympäröimä Venetsian tyyliin, ja suurin osa rakennuksista oli todella vanhoja. Perinteisempää Kiinaa siis Shanghain valojen loisteen jälkeen. Käytiin parissa perinteisessä kiinalaisessa rikkaan perheen talossa, veneajelulla kanaalissa ja suuressa temppelissä. Temppeliä maalattiin parhaillaan, ja suuri osa puupinnoista oli vielä märkiä, mutta missään ei ollut mitään varoituskylttejä (tietenkään). Oma vika, jos sotket vaatteesi (me ei sotkettu).

Kokonaisuudessaan retki oli mukava, mutta oltais ehkä saatu enemmän irti omatoimiretkestä. Nyt mentiin lampaina kiinaa molottavan oppaan (joka heilutti tietysti punaista lippua) perässä paikasta toiseen. Veneajelu oli hauska, siitä näki kylän vähän eri näkökulmasta.

Illalla mentiin serkkuni luo grillibileisiin. Oli ihanaa saada kunnon pihvi pitkästä aikaa! Jäätiin yöksi Pudongin puolelle, ja aamulla piti lähteä kotiin siivoamaan ja valmistelemaan omia kemuja. Päätettiin viimein pitää tuparit, kun on täällä asusteltu jo pari kuukautta.

Oltiin kutsuttu n. 15 ihmistä; suomalaisia, hollantilaisia, japanilainen... Porukka kuitenkin kasvoi huomaamatta, ja hyvä niin! Saatiin jopa kung fu -mestari vieraaksi! Onnistuttiin kysymään kiinaksi mitä hän haluaisi juoda, ja teetä tietty... onneksi meillä oli oikeaa kiinalaista teetä eikä mitään Liptonia. Herralle kelpasi kyllä myös fisu! Lopulta asunnossa oli niin paljon jengiä, ettei kaikki edes mahtuneet ryhmäkuvaan, ja meteli oli mahtava! Ei siis musiikista, vaan pelkästään puheesta. Meno oli kuin kansainvälisessä suurperheessä; tavattiin todella hyviä tyyppejä kaikkialta maailmasta. Lähdettiin puolen yön maissa baariin, ja oli kyllä tosi hauskaa, kiitos vaan kaikille jotka olitte paikalla :)
Saimme hollantilaisilta kavereiltamme tuparilahjaksi valokuva-albumin, johon oli koottu hauskoja kuvia yhteisistä kemuista ja retkistämme. Jo kuukaudessa oli kertynyt lukematon määrä hauskoja hetkiä ja muistoja! Albumin lopussa oli vielä ihana teksti sekä tilaa lisäkuville, joista ei varmasti tule pulaa. Nyt jo kansiossani on yli 1400 kuvaa Shanghain ajalta, 2 kuukaudessa! Tervetuloa meille siis kattomaan valokuvia kun palataan.

Tänään käytiin korealaisessa barbecue-paikassa syömässä. 45 rmb:lla (n. 4,5e) sai syödä ja juoda niin paljon kuin halusi, ja sai itse grillata pöydän ääressä omat sapuskansa. Tosi hyvää ja halpaa, kuten ruoka täällä yleensäkin. Nyt pitäis vielä koota ittensä ens viikkoa varten.

Hen gaoxing renshi ni!

Maanantaina käytiin syömässä hienosti, teppanyaki -paikassa. Kokki siis valmisti silmiemme edessä 8 ruokalajin illallisen. Todella hyvää ja mainio palvelu, kuten yleensäkin japanilaisissa ravintoloissa. Jälkiruoka nautittiin Bundin ja Pudongin maisemia ihaillen.
Kiitos vielä vierailijoille!


Tänään oli niin mahtava (ja lämmin!) ilma, ettei opettaja hennonut pitää meitä sisällä, kun pyysimme nätisti, voisimmeko pitää toisen oppituntimme läheisessä puistossa, Lu Xun Parkissa. Ideana oli siis tutustua paikallisiin ja keskustella heidän kanssaan. Päästiin portista sisään ja heti oli lauma uteliaita (ja samalla voimistelevia!) vetreitä vanhuksia ympärillä. Kielitaidollamme ei voi vielä kertoa kovin pitkiä juttuja (saati sitten ymmärtää vanhusten murretta), mutta opettaja auttoi tarvittaessa(otsikon teksti tarkoittaa, että hauska tavata sinut).

Tapasimme mm. 86-vuotiaan papan, joka veti sujuvasti leukoja ja roikkui pää alaspäin kiipeilytelineessä, suomalaissyntyisen (vantaalaisen!!) australialaisnaisen, joka oli kiinalaisen ystävänsä kanssa lomalla Shanghaissa... ja eläkkeellä olevan vanhan herran, joka puhui sujuvaa saksaa ja oli matkustellut ympäri maailmaa (myös Suomessa). Lisäksi oli hauska, muka virallinen hierojatyyppi, joka halusi välttämättä esitellä osaavansa aakkoset ja numerot englanniksi ja japaniksi. Lisäksi oli paljon muita... täytyy mennä tuonne puistoon vielä, pitkään aikaan ei ole tunti mennyt noin nopsaan.

Tänään olin ensimmäistä kertaa elämässäni hääpukuostoksilla.... Ehei, en itseäni varten vaan serkkuni kanssa. People's Squaren metroasemalla oli yksi kokonainen käytävä täynnä hääpukuliikkeitä! Todella kauniita pukuja! Löysimme hyvän mallin, 1800 RMB eli n. 150 e, kuukauden päästä valmis. Ei siis kaada hääbudjettia vaikka ostaakin puvun omaksi.

Nyt vuorossa reippailua ja perjantaina tutustutaan Zhou Zhuangin kaupunkiin, joka on pienempi kuin Vaasa!

City-sherpat seikkailee

2kk Kiinan ihmeellisessä valtiossa kilahti täyteen. Pääsiäisen kunniaksi meidän molempien vanhemmat ilahduttavat meitä vierailullaan. Tuliaisina oli mm. iiiiso kasa juorulehtiä Suomesta (nyt mekin tiedetään tekstarikohusta, tanssikisoista ym. tärkeästä), joten nyt piisaa lukemista niiden ainaisten koulukirjojen sijaan. Miten musta tuntuu, että oon kirjoittanut viime aikoina aika usein vieraista ja tuliaisista? Johtunee siitä, että vieraita on piisannut.

Lauantain huono sää pakotti meidät sisätiloihin, eli feikkimarkkinoille ja jalkahierontaan. Yhtä loistava oli kuin viimeksi, ja kelpasi vanhemmankin väen väsyneille jaloille. Onnistuin markkinoilla tinkaamaan paremmin kuin aiemmin. Epäilen sen johtuvan siitä, etten tingannut itselleni vaan porukoille, joten en näyttänyt liian kiinnostuneelta ostoksista. Uusi laukku tarttui kyllä allekirjoittaneellekin mukaan. Nyt laukkusaldo lienee jo kaksinumeroinen, häpeän tunnustaa.
Tänään sää oli hieno, joten käytiin Yu Gardenissa vanhassa kaupungissa, risteilyllä Huangpu -joella ja akrobaattinäytöksessä.

Ehdottomasti hienoin näistä oli akrobaattinäytös! Puolitoista tuntia kestävä näytös sisälsi mitä ihmeellisempiä köysi/vanne/hyppy/volttitemppuja, kummallisiin asentoihin vääntyviä raajoja, huikaisevaa tasapainoa ja tietenkin ysäritaustamusiikkia, kun Kiinassa ollaan. Kuvista näette vähän enemmän. Suosittelen käymään, jos joskus saatte tilaisuuden!

Shanghai näytti taas monet kasvonsa samana päivänä. Toisaalta Yu Garden oli kauhea turistirysä. Toisaalta taas vanhan kaupungin kapeilla kujilla voi yhtäkkiä olla ihan hiljaista ja voi huomata olevansa ainut länkkäri kadulla, nähdä vanhan kiinalaismummon pesemässä pitkiä kalsareita, vanhan parturin leikkaamassa paikallisten hiuksia ja pikkutytön pissaavan kadulle. Vartin päästä voi kävellä Bundille ja nähdä loistokkaat rakennukset Pudongilla ja kuvitella olevansa jossain muualla.

Jee!

Nyt suihkukaivo toimii! Vuokraemäntämme ja hänen miehensä tulivat putkimiehen kera vierailulle. Sillä aikaa kun putkimies puuhasteli kylppärissä (porasi jotain + tunki jotain kaapelia suihkukaivoon), vuokraemäntä opetti meille kiinaa! Hän (ala-asteen englanninopettaja) innostui valtavasti kun näki keittiön pöydällä meidän kiinan kirjat.. samalla tuli tarinaa eri kaupungeista, kuten Hangzhousta, Suzhousta ja Nanjingista.
Päivän iloisin asia on siis jälleen sellainen, jota ei osaa arvostaa ennen kuin se lakkaa toimimasta.


Meillä on parin päivän ajan ollut ongelmia päästä suomalaisille uutissivuille. Tällä hetkellä vain Turun Sanomat toimii, apua! Myöskään meili tai yliopiston sivut ei toimi, joten ei syytä ihmettelyyn jos ei kuulu mitään... ihmettelen vaan miten pystyn yhä bloggaamaan tai käyttämään naamakirjaa. Tiedätte mitä on tapahtunut, jos blogi hiljenee :)

Hyvää pääsiäistä! Täällä sitä joutuu meneen kouluun eikä lomailusta (tai suklaamunista) tietoakaan..

Remppaa

Tiistaina saateltiin yhdet sankarit Pekingin-junalle. Toivottavasti loppumatka sujuu hyvin!

En tiedä uskaltaako vieläkään sanoa, että ollaan terveitä. Flunssat, poskiontelontulehdukset, yleisinfektio, silmätulehduksenpoikanen, ripuli... the list goes on. Jotain on varmaan vielä tulossa. Tällä hetkellä ½ meistä on hyvissä voimissa.
Kävin vierailulla Shanghain kirjakauppakadulla Fuzhou Lu:lla. Tai tiedä sitten oliko se mikään virallinen, mutta yli 20 kirjakauppaa samalla kadulla. Tarkoituksena olis ostaa tällainen vehje:

Eli elektroninen sanakirja, johon voi myös kirjoittaa. Yllättäen on vaikeeta löytää laite, jossa on englanninkielinen käyttöohje, mutta ajattelin että opin ehkä käyttämään tuota, jos ostan sen jo nyt.

Muita arkipäivän haasteita tarjoaa armas kämppämme. Ulkoapäin niin siististä asunnosta paljastuu joka viikko jotain mikä on rempallaan.. Muistatte varmaan sen jääkaapin, joka jäädytti meidän sapuskat. Viime viikolla keittiön tiskialtaan putki alkoi vuotaa. Se onneksi korjattiin aika nopeasti, kiinalaiseen tapaan kahteen kertaan teipillä (ensin valkoisella ja kun soitettiin perään, että ei auttanu niin sitte teipattiin mustalla teipillä). Nyt suihkukaivo on tukossa, eli ei voida pestä pyykkiä kun koko kylppäri lainehtii.

Haettiin kaupasta ensiapua ja kaadettiin viemäriin jotain tämmöistä myrkkyä:

Kaadettiin tuota pahanhajuista litkua ensin ohjeen mukaan muutama korkillinen ja vettä päälle, mutta ei auttanut vaikka lopulta sitä meni koko pullollinen. Ei muuta kuin soitto vuokraemännälle ja taas odotellaan minkälainen korjaaja sieltä tulee (toivottavasti tulee..). Niin mukava paikka kun tää onkin asua, joskus sitä toivoo että rakennustekniikka olis samalla tasolla kuin Suomessa.

Päivän kielimuurikohtaaminen: oli siivous meneillään ja Jaska laittoi kenkiä ulko-ovemme ulkopuolella olevaan kenkäkaappiin, joku vanhempi rouvashenkilö tuli molottamaan kiinaa siihen. Jaska ajatteli, että se varmaan haluaa tietää että montako meitä asuu siellä ja yritti selittää että "kaksi ihmistä". Mummeli on kuitenkin huomannut, että viedään alakerran vartijoille tyhjät pantilliset muovipullot ja kysyi, onko meillä pulloja... ja innostui tietty Jaskan sanoessa että kaksi on! Mummo yritti tunkea sisälle asuntoon väkisin, ja lopulta oli pakko vaan työntää hänet ulos ja sanoa "nou nou nou!". Huh.

Viikonloppuna odotettavissa lisää suomalaisvahvistuksia Shanghaihin! Huan ying guang lin zai Shanghai!

Vierailulla

Lauantaina illalla suunnattiin Bonboniin, jossa sai juoda niin paljon kuin lystäsi sisäänpääsyn hinnalla. Naisille maksoi 8€ ja miehille 12€ (maailmassa on vielä oikeutta! miehet juo kuitenkin enemmän). Open bar valitettavasti näkyi sisätiloissa: nukkuvia/huonosti voivia ihmisiä siellä täällä, vessakoppeja joiden ovi pysyy kiinni epäilyttävän kauan jne. Drinkit olivat tosi vahvoja; täällä ei varmaan tunneta mitään viinamittaa. Juteltiin muutamien länkkärien kanssa (mm. brasilialaisia, hollantilaisia, saksalaisia ja suomalaisia) ja tanssittiin.

Meidät oli kutsuttu tänään illalliselle kiinalaisen ystävämme kotiin, kun hänen vanhempansa halusivat tavata meidät. Oli tosi hienoa päästä vierailulle oikeaan kiinalaiseen kotiin! Vietiin tuliaisiksi mitäs muuta kuin Fazerin sinistä, sekä poroaiheisia lasinalusia ja jotain käsintehtyjä poromagneetteja. Perheellä oli modernisti sisustettu aika tilava kerrostaloasunto.

Aluksi meille tarjottiin hulluna suklaata, keksejä ja karkkeja (ennen ateriaa! joten pahin nälkä lähti siinä, kun ei kehdattu kieltäytyäkään). Itse aterialla oli tarjolla tietenkin paljon erilaisia ruokia: naudanlihapataa, paahdettua ankkaa, kiinalaisia vihanneksia, kanakeittoa, jotain tuntematonta merenelävää, isoja katkarapuja, kalaa, täytettyjä taikinanyyttejä... Siinä vaan reilusti syljeskeltiin luut ja kalanruodot pöydälle ja kilisteltiin punaviiniä pahvimukeista! Isäntä oli tyytyväinen ku kehuttiin hänen laittamaansa ruokaa. Vanhemmat eivät puhuneet englantia muutamaa sanaa enempää. Lähinnä kommunikoitiin ystävämme välityksellä, välillä käyttäen vähän kiinaa ja yksinkertaista englantia.


Vanhemmat ovat ammatiltaan lääkäreitä. Jaska on vielä vähän kipeänä, joten he kysyivät heti tarvitseeko hän jotain lääkettä. Saman tien isäntä lähti apteekkiin hakemaan lääkettä! Eikä tietenkään suostunut ottamaan mitään korvausta. Aterian jälkeen katsottiin perheen valokuvia ja me näytettiin kuvia Suomesta. Ilta oli tosi mukava, vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan... Saatiin vielä mukaan perinteistä kiinalaista teetä.


Tämmöistä herkkua myydään kadulla.. Myyjä kuorii sen ja pilkkoo muovipussiin. Siitä haukataan ja pureskellaan hetki, ja syljetään pois. Tosi mehukasta, mutta ei aavistustakaan mitä se on.. luultiin, että noi on bambukeppejä, mutta eipä.

Hemmottelua part 3 + special guest star

Hemmottelua part 3 toteutui eilen perjantaina, kun koulun + lounaan jälkeen suunnattiin kynsisalonkiin. Otettiin manikyyri ja pedikyyri melkein koko porukalle... mikä oli virhe, koska paikasta puuttui kokonaan kuuluisa kiinalainen tehokkuus! Oltiin paikassa neljä tuntia, koska työntekijöitä oli liian vähän (tai siis neljä työntekijää, mutta tietty vain kaksi teki hommia ja kaksi luki lehteä). Hyvin ne kuitenkin hoiti hommansa, vaikka oli hitaita. Pitää olla varovainen ettei totu tällaiseen, että käy viikottain kynsihoidossa, hieronassa ja jalkahoidossa, voi meinaan tulla vähän kalliiksi Suomessa. Olis tähän kyllä helppo tottua.


Illalla mentiin istumaan iltaa läheiseen japanilaiseen ravintolaan. Ollaan ilmeisesti jo kantiksia, kun juoksivat jo ovelle vastaan toivottamaan tervetulleeksi. Verrattuna kiinalaisiin ja korealaisiin ravintoloihin japanilaisissa on paljon parempi palvelu, ja tuossa mestassa puhutaan jopa englantia. Oltiin melkoisen väsyneitä kuitenki viikon jälkeen, joten ei istuttu kovin myöhään. Tänään sitten ois tarkoitus lähteä ihan ulkoilemaan.



Vierailevana kommari-tähtenä Pööli:
Ensimmäinen päivä Kiinan rankoilla kaduilla.. Huh, kusetusta, ghettoja, jatkuvaa kerjäystä, paahtavaa aurinkoa, kylmiä varjoja ja mitä muuta Suomalainen pulliainen voi kuvitella.
Kaikki ei todellakaan ole negatiivista mitä vastaan on tullut. Tunnelma on ollut sekava, kaikkea ihailee ja ihmettelee mutta samalla silmään ja varsinkin nenään pistää inho ihmisten eritteistä ja pieneläinten nyljetyistä ruhoista..nam.
Erityisen hauskaa oli kun Kiinalainen mies ajettiin skootterin selästä kumoon kromin hohtavalla Mercedes Bentz-merkkisellä autolla. Kun Kinukki suuttuu on pokassa pitelemistä.. Heheh.
Nojuu, ensimmäisen päivän katselmus maahan muuttunee tänään kun lähdetään maistelemaan Kiinan juoma-antimia. Saa nähdä miten käy..

Hemmottelua, part 2

Torstai valkeni sateisena ja edelleen vähän nuhaisena (sitä on liikkeellä - vaihtariporukastamme yli puolet on kipeänä). Siksi oli pakko päästä hemmoteltavaksi! Neljän hengen tyttöporukallamme oli tarkoitus mennä manikyyriin ja pedikyyriin, mutta salongissa ei ollut tilaa meille kaikille. Johonkin oli pakko päästä, joten suunnattiin siis hierontapaikkaan. Lojuimme kaksi tuntia hellittävinä: tunnin jalkakylpy ja -hieronta 2 € ja tunnin kokovartalohieronta 6,5 €! Hieronta oli oikeasti hyvää ja tarpeeksi voimakasta, mitä en olis kyllä uskonut siitä hintelästä kiinalaispojasta. Eikä hinta ollut paha korvaus taivaallisesta olosta sen jälkeen. Huomenna on sitten manikyyrin ja pedikyyrin vuoro... Oltiin kaikki samassa huoneessa jalkahieronnassa, ja aluksi kuului vilkas puheensorina. Lopulta kaikki vaan lojuivat silmät kiinni.


Tänään saapui lisää kavereita Suomesta vierailulle! Kiitos edellisille ;) tuliaispaketissa oli mm. ruisleipää (nam!), lehtiä, suklaata sekä kaljaa ja salmaria. Vierailut on ihania, harmittaa vaan kun kouluunkin on mentävä joka aamu ja on kokeita ja kaikkea... mutta huomaan, että onneksi tapahtuu jopa oppimista: yllättäen osaan kirjoittaa ja lukea simppeleitä lauseita kiinaksi. Päivittäin sitä on kuitenkin tyhmänä milloin missäkin tilanteessa, kuten tänään(kin) ravintolassa, kun en tajunnut, että tarjoilija kysyi onko kalja tarpeeksi kylmää. No oli se, mikä on täällä lämpimän kaljan kotimaassa tosi harvinaista.


Täälläkin saa muovi- ja lasipulloista pantin, tyyliin 1 snt/pullo. Meillä on tapana antaa kaikki tyhjät pullot talomme vartijoille, herrasmiehille jotka morjestavat joka kerta reippaasti ja jotka kiittelevät vuolaasti kun tuodaan pullokuorma. Jaska on jo päässyt vähän puheisiin toisen vartijan kanssa. Aika monesti vanhemmilla ihmisillä täällä on niin vahva shanghain murre, ettei sitä pysty ymmärtämään. Vanhat ihmiset kuitenkin haluaisi kauheasti tutustua ja kysellä kaikkea, niin harmittaa kun yleensä joutuu kysymään kolme kertaa "anteeksi mitä?". Muutenkin täällä joutuu tottumaan tuijotukseen ja siihen, että aina erottuu joukosta.

Ihanaa, kun viikonloppu tulee!

Kuvassa kuun ulvontaa Xujiahuin kaupunginosassa :)

Karaoke

Kuten tuli luvattua, karaokea mentiin laulamaan. Porukkaamme kuului 4 suomalaisen lisäksi 4 hollantilaista ja 4 kiinalaista, joten ääntä riitti ja saatiin iso huone. Kiinalaiset laulut ei kovin montaa meistä innostaneet, joten piti tyytyä englanninkielisiin biiseihin, jotka olivat tuoreimmillaankin Backstreet Boysia ja Beatlesia. Mutta ei se haitannut, ainakin osattiin kaikki biisit kovaa ja korkealta! Ja tarjoilu pelasi; huoneeseen tuotiin snackseja ja juotavaa niin paljon kuin halusimme. Koko lysti maksoi jokaiselta 7 € sisältäen kaikki juomat. Jostain syystä ei tarvinnut enää jatkaa baariin... Jälkeenpäin katsottiin videoita illasta, eikä se kyllä kaunista kuultavaa ole. Mutta todella hauskaa oli, ja se lienee pääasia.

Kolmas kouluviikko pyörähti käyntiin ja pää tuntuu olevan aika jäässä. Uusia asioita (ja merkkejä!) tulee jatkuvalla syötöllä ja välillä tuntuu, että pitäisi opiskella monta monta tuntia päivässä pystyäkseen sisäistämään kaiken. Onneksi sekin voidaan laskea kielten opiskeluksi, että yrittää neuvoa taksikuskille reittiä kankealla mandariinikiinalla. Tänään oli mahtava tunne, kun tultiin ymmärretyksi ilman lappua, jolle on kirjoitettu kotiosoite kiinalaisin merkein.

Ihania tuliaisia saatiin Suomesta: Makuunin irtokarkkeja, sanomalehtiä, juorulehtiä, hapankorppuja, siideriä (täältä saa vain japanilaista..), salmiakkia, ruispuuroa, purkkaa... (vink vink!) ihanaa! Maanantaina pyörittiin Xujiahuin liepeillä ja käytiin nepalilaisessa syömässä liikaa.

p.s. Tänään +21 astetta!
p.p.s. Blogspot takkuilee, siksi on vaikeuksia lisätä kuvia tai ylipäätään päivittää :( jos ongelma jatkuu, siirrän blogin uuteen osoitteeseen.

Jotain sentään

Vihainen kiinalainen flunssavirus on iskenyt porukkamme useisiin jäseniin (myös allekirjoittaneeseen), joten viime päivinä on lähinnä syljeskelty kattoon ja teeskennelty, että ollaan kunnossa ja käyty välillä koulussa. Koko ajan mennään nopeaa vauhtia eteenpäin, eikä oikein pysy mukana ellei ole paikalla + tee läksyjä.

Jaska kävi testaamassa eilen meidän lähellä sijaitsevan huvittelukeskuksen keilausmahdollisuudet. Mainittakoon, että keilauksen lisäksi löytyy karaokea, seinäkiipeilyä, bilistä, sulkista, megazone jne. Keilauksesta maksettiin kierrosten mukaan ja hintaa 2 kierrokselle (kengät mukaan lukien) tuli 5 €/naama. Siitä ilta jatkui vielä paikalliseen japanilaiseen ravintolaan pelaamaan kiinalaista pokeria. Tuosta näkee hyvin, että vaikka ei asutakaan ihan ydinkeskustassa, kaupunki on niin käsittämättömän laaja, että meidänkin asuinalueella piisaa paljon tekemistä.

Tänään luvassa vieraita Suomesta, jee! Kohta lähdetään Maglevin pääteasemalle vastaan. Niin ja tänään lähtee meidän karaokeneitsyys.

p.s. Hyvää naistenpäivää!

Soccer game @ Shanghai Stadium

Eilen tarjoutui tilaisuus päästä katsomaan Shanghai Stadiumille LA Galaxyn (Beckhamin jengi) ja Shanghai HongKong Unitedin peliä! En ollut koskaan ollut futismatsissa (ja ehkä jotkut tietää, etten ihan järjetön penkkiurheilija muutenkaan ole), mutta kun saatiin ilmaiset liput ja halusin nähdä sen meiningin, päätettiin lähteä 8 hengen voimin.
Meillä oli hyvät paikat. Stadion oli todella hieno, kuten kuvista näkee.


Itse peli ei saa mua ryhtymään futis- eikä Beckham-faniksi.. laiskaa ja väsynyttä peliä. Kiina pelasi teknisesti paljon parempaa peliä, mutta ei saanut maalia millään. USAn maalit taas näytti kaikki vahingoilta. Jengi oli ihan hurmiossa Becksistä ja hurrasi (tai buuasi) kun pallo oli hänellä. Herra poistui varttia ennen ottelun loppua, ja iso osa yleisöstäkin lähti pois! Kummallisinta oli, ettei tauolla saanut ostaa kaljaa sitten mistään! Miettikää, jos lätkämatseissa ei myytäisi kaljaa Suomessa... ei tulis mitään. Tosin ei kaljaa varmaan kaivanneet muut kuin länkkärit. Katsomossa oli onneksi meille viihdettä: yksi kiinalainen, joka heilutti espanjan lippua ja teki hulluna aaltoja.

Tylsästä pelistä huolimatta oli hyvä, että lähdettiin, koska tilaisuus ei välttämättä toistu.
Koulussa tahti vaan kiihtyy ja yhtäkkiä läksynä on taas 19 merkkiä. Niiden piirtäminen on helppoa, mutta on vaikeaa muistaa, mikä merkki tarkoittaa mitäkin kun niissä on paljon yhtäläisyyksiä. Alkaa nää "se on se mökin näköinen merkki" -muistisäännöt käydä tehottomiksi. Täytyy siis vaan harjoitella raa'asti joka päivä.

Viikonloppu lähenee ja luvassa on vieraita Suomesta!! Tiedossa ainakin keilausta ja karaokea.

Hemmottelua

Maanantain räntäsade voi joskus masentaa, joten oli pakko päästä hemmoteltavaksi. Tai siis eihän meillä tietenkään täällä mitään räntää ole (+15 tänään), ja tunnelma oppitunnilla oli vähintään hysteerinen, mutta silti.

Mentiin siis meidän 6 hengen porukalla lähiparturiin. Pojat otti hiustenleikkuun ja me tytöt hiustenpesun ja hieronnan. Siitä ne vaan töräytti kuiviin hiuksiin puoli litraa shampoota ja alkoi hieroa. Koko homma kesti 45 minuuttia, ja hommaan kuului siis pesun lisäksi päänahan, hartioiden, selän ja käsien hieronta, sormien naksuttelu sekä korvien puhdistus. Yrittivät föönata mun hiuksia, mutta ei siitä näyttänyt tulevan mitään, joten tein sen itse.
Poikia vähän jännitti, mutta lopputulokseen oli kaikki enemmän tai vähemmän tyytyväisiä. Pojat maksoivat 1 € ja me tytöt 2 €. Ei paha hinta moisesta hemmottelusta.

Meidän opetusryhmiä vähän sekoitettiin tänään. Yhtäkkiä luokkaan pelmahti 7 ranskalaista (nyt niitä on 9! tavallaan ne ruotsalaiset olikin ihan kivoja..). Meille sanottiin aluksi, että meidän 7 oppilaan ryhmä pilkotaan muihin ryhmiin, mutta nyt näköjään muista ryhmistä siirretään meidän ryhmään. Ja homma menee nyt niin, että ranskis kysyy kysymyksen opettajalta ranskaksi, joka vastaa siihen ranskaksi, ja lopulta kääntää meille muille koko homman englanniksi. Varmaan arvaatte, ettei moinen käytös juuri kohota ryhmähenkeä.

Täällä voi ottaa koirankin mukaan kampaajalle!

Eläintarha

Lauantaina oli kevättakkisää, joten päätettiin suunnata Jennyn ja Moenieshin kanssa Shanghain eläintarhaan. Puisto oli todella iso eikä pääsymaksukaan (3 €) päätä huimannut. Paikalla oli paljon perheitä (eli molemmat vanhemmat + hemmoteltu lapsi luukkuhousuineen), mutta ei ollut mitään kamalaa ruuhkaa. Tarhassa on yli 3000 lajia, joten Korkeasaari jää siinä kakkoseksi.

(Mongolian Wild Ass..)

Olisihan se tietty pitänyt arvata, että kun täällä poljetaan ihmisoikeuksia, niin eläimillä ei ilmeisesti ole mitään oikeuksia. Tuli todella paha mieli, kun näimme kymmenen kengurua pienessä huoneessa ruoantähteiden ja jätöksien keskellä ilman virikkeitä, tai stressaantuneet elefantit kahleet jaloissaan pienessä betonihäkissä. Ihmiset heittelee eläimiä leivänmuruilla ja mehupurkeilla, hakkaa niiden koppien laseja ja kiusaa niitä. Olin jo pitkään halunnut nähdä pandan, ja toive toteutui! Pandoilla oli kyllä sisä- ja ulkoaitaus ja suht tilava alue, mutta ei ne onnellisia olleet. Pahin oli ehkä kotieläinpuisto, jonne en edes pystynyt menemään kun näin surullisen, takkuturkkisen kissan maukumassa pikku häkissä, jossa oli vain hiekkalaatikko ja vesikuppi.
Matelijoilla, kaloilla ja pingviineillä oli kyllä ihan hyvät oltavat, mutta jäi surullinen olo koko puistosta.



Illaksi tietty piristyttiin, ja lähdettiin Jennyn ja Moenieshin kanssa C's -baariin. Hyvää musiikkia, halpoja drinksuja ja paljon australialaisia. Ilta oli tosi hauska! Nähtiin taksimatkalla myös todella hurjannäköinen tulipalo ilmeisesti vaatetehtaassa. Liekit nuoli kyllä viereistä asuintaloakin, ja ne näkyi kauas monen korttelin päähän. Paikalla oli vain muutama paloauto, eikä uutisissa ollut asiasta (tietenkään) mitään. On jännää, miten täällä tutustuu todella helposti ulkomaalaisiin ja uusiin ihmisiin, kun kynnys tutustua toisiin on paljon matalampi. Ulkopuolisuus yhdistää... aina voi mennä missä tahansa kysymään, että mistä päin olet ja mitä teet Shanghaissa. Perjantaina kun käytiin syömässä kreikkalaisessa tavernassa, ei tuntunut yhtään että oltais oltu Kiinassa: ympärillä oli kreikkalaista musiikkia, loistavaa kreikkalaista ruokaa, ihana sisustus, pystyi tilaamaan englanniksi jne.



On jännä myös huomata, miten alkaa tunnistaa sanoja kiinan puhutusta kielestä. Aikaisemmin se oli aikamoista molotusta, missä ei oo päätä eikä häntää, mutta nyt jo tajuaa kysymykset ym. Sitten kun vielä osais vastata niin hyvä. Kaupunki on niin erikoinen sekoitus kaikenlaisia ihmisiä ja puhetyylejä, että kaikki puhuu eri tavalla. Ollaan yhden kerran tähän mennessä osattu sanoa taksikuskille meidän osoite niin että se tajusi sen ilman, että tarvitsi näyttää lappua.
Nyt pitäis taas valmistautua uuteen kouluviikkoon ja kerrata läksyksi tulleet merkit. Tänään oli muuten 18 astetta lämmintä! :)