We don't need no education

Viikko hurahti jonnekin! Yhtäkkiä loppukokeet, lukukauden lopetusseremoniat ym. kekkerit ovat ohi.


Kokeet olivat helpohkot ja kestivät vain kaksi päivää. Päästiin kumpikin helposti läpi. Lukukauden päätössseremoniassakin käytiin istumassa. Kansantasavallan politiikan mukaisesti tilaisuudessa jaettiin runsaasti palkintoja: Paikalla ehkä 35 ihmistä, ja palkintoja vähintään 50. Jokaisen tason jokaisesta ryhmästä palkittiin 3 parasta. Lisäksi palkittiin luokan "presidentit", eniten paikalla olleet, muuten vaan hyvät tyypit jne..
Palkinnot olivat laminoituja lappuja (kiinaksi, tietty) ja kaikenmoista hyötytavaraa: koulun nimellä varustettuja taskulamppuja, kyniä, paperipainoja, t-paitoja.. Jaskaa ja mua muistettiin valtavan suurilla koulun t-paidoilla.
Nyt ollaan saatu koululta kaikki viralliset todistukset (leimoineen tietty) ja paperit. Sen puolesta voitais jo poistua maasta. Vielä on kuitenkin viikon verran jäljellä, ja pitäisi hoitaa aika paljon asioita.

Eilen olimme erään suomalaisen virkamiehen kotona illallisella. Hän oli kutsunut meidän viiden hengen suomalaisporukan. Koko päivän oli satanut kaatamalla vettä, joten kesti jonkin aikaa ennen kuin päästiin perille. Hän laittoi superhyvää porkkana-omenasosekeittoa, perunoita ja HK:n sininen -kastiketta! Jälkkärinä Paulin (aivan loistava kahvilaketju) raparperipiirakkaa. Istuttiin iltaa aika pitkään, koska seura oli niin mainiota! Hän on tehnyt jo piiitkän uran ulkomailla eri puolilla maailmaa, joten poskettomia juttuja ja hauskoja kokemuksia on kertynyt kerrottavaksi.
Sieltä oli pakko jatkaa iltaa vielä karaokeen.

(kuvassa Wing Yu fiilistelee karaokessa..)

Tänään tosin ei ollut niin kiva herätä, kun huomattiin ettei lämmintä vettä tule. Sulake oli mennyt rikki eikä onnistuttu korjaamaan sitä itse. Onneksi ihme tapahtui ja puolen tunnin sisällä puhelias sähkömies lampsi korjaamaan sen. Ei meinannut millään häipyä, vaan olisi jutellut vaikka kuinka. Keittiön nurkasta katonrajasta valui vettä sisälle (kiitos runsaiden sateiden), ja aiheutti oikosulun. Täällä sataa joka vuosi samalla tavalla, mutta silti ei vaan osata tiivistää.

Pikkaisen alkaa kieltämättä kuumottaa jo viikon päässä häämöttävä The Reissu. Siitä lisää tulevalla viikolla, jaarittelen vähän tarkemmin reitistä ja sensemmoisesta.

Tropiikkia ja synttärit

Tällä hetkellä kesäkuun viileähköt (+25 c) ja sateiset säät ovat vaihtumassa trooppiseen kuumuuteen/kosteuteen/nihkeyteen. Ei paljon naurata, kun salilla pitäis huhkia +33 asteessa, eikä kaksi litraa (kivennäis)vettäkään auta. Tätä jatkuu syys-lokakuuhun asti, joten kannattaa miettiä haluaako matkustaa tänne tähän aikaan, jos viileä saunailma ei ole sinun juttusi.

(kuvassa meidän puhumisen opettaja Susu ja pieneksi kutistunut luokkamme)

Shanghain juhannus alkaa siis ainakin lämpimissä merkeissä. Muuta juhannukseen viittaavaa ei ole vielä näkynyt kuin ihana kännihuutopuhelu mökkeileviltä ystäviltä, kiitos siitä <3! Hymyilytti siinä vikan koulupäivän aamuna.. kyllä opettajakin vähän ihmetteli puhelua, kun laitettiin kaiutin päälle niin että kaikki kuulivat.
Täällä oleskelun loppusuoran huomaa paitsi koulun loppumisesta, myös siitä että eilen feikkimarkkinoilla tingin paremmin kuin koskaan (laukku 13e:n sijaan 4e). Juuri kun alan oppia, pitää lähteä!

Tällä viikolla synttärijuhlinnat jatkuivat: keskiviikkona Moeniesh täytti 20 vuotta ja kaappasimme sankarin kotoaan, ja kuljetimme hänet (tietenkin) intialaiseen ravintolaan. Juoni onnistui täydellisesti eikä hän voinut lopettaa hymyilemistä koko iltana!
Viikonloppuna pitää hieman opiskella ja ehkä käydä vielä tutustumassa yöelämään ;)


Hyvää juhannusta teille kaikille (sateesta huolimatta)!

(kuvassa joka-aamuinen taiji -harjoitus meidän kotipihalla)

Can I take your order, please?

Jos on sateinen päivä eikä jaksa poistua kämpiltä ja puhelinkin on liian kaukana, puhumattakaan jääkaapista, ratkaisu on yhtä lähellä kuin tietokoneesi (joka todennäköisesti ON lähellä, jos olet Facebook-addikti). MSN Messengerin kautta sapuskan tilaaminen onnistuu helposti samalla kun vaihdat kavereiden kanssa kuulumisia.

---

Maija (玛亚) sanoo:
Hello Jenny

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
hello，wait a moment

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
here we go

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
can u tell me your phone number u order before

Maija (玛亚) sanoo:
13601853701 and i have not ordered before

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
can u tell me your first name and your last name ,and address,nearest cross road

Maija (玛亚) sanoo:
my name is Maija, my address is Chi feng lu, nearest cross road is Zhong shan bei yi lu

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
ok wait a moment

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
which rest

Maija (玛亚) sanoo:
malone's

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
the delivery fee is 45 yuan and will take 1 hour and 15 mins,is that okey?

Maija (玛亚) sanoo:
it's ok

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
which item

Maija (玛亚) sanoo:
items 212 (teriyaki chicken salad) and 237 (chicken enchilada)
Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
now the salad is 45yuan

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
for the enchilada u want to come with fires or wedges

Maija (玛亚) sanoo:
with wedges, please

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
okey~and total price is 175yuan

Maija (玛亚) sanoo:
that's correct

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
okey~u will receive your food about 1 hour and 15 mins

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
have a good night

Maija (玛亚) sanoo:
ok, thank you jenny! same to you :)

Sherpa's--This is CSR jenny,how can i help you? sanoo:
:)

----

Ja eikun odottelemaan ovikellon kilahdusta...
Hintaa tuli siis kuljetuksineen 16e kahden ihmisen sapuskoista. Ei paha, sanoisin.

Sinne ja takaisin

Rankka mutta tosi hauska viikonloppu takana jälleen. Perjantaina tuli taas semmoinen hetki, jolloin tunsin olevani jossain ihan muualla kuin Shanghaissa: irkkubaari tupaten täynnä hulluna huutavia oranssiin verhoutuneita hollantilaisia (ja vihaisenkatkeria sinipaitaisia ranskalaisia). Kyse on tietenkin jalkapallosta! Tunnelma oli mahtava, ja tuli hassu fiilis, kun huomasin kellon olevan paikallista aikaa kolme aamuyöllä ja huomaan huutavani riemuissani Hollannin puolesta. Ei se ilo ja mahtava peli voi olla hymyilyttämättä.

Matsin loputtua satoi kaatamalla, mutta hollantilaiset juoksivat läpimärkinä tulvivilla kaduilla ja huusivat onnesta. Saimme pyydystettyä taksin, ja kotona nukkumassa olimme seiskan maissa aamulla.
Lauantai-iltana ohjelmassa oli neljän suomalaiskaverimme synttärit. Pojilla on aika iso kämppä ja vieraita oli parhaimmillaan varmaan nelisenkymmentä. Me hankittiin kaikille omannäköiset kakut.. Oli hullun hauskaa, kiitos vaan vielä sankareille :) sunnuntai meni rauhassa Heroesia katsoessa.


Viimeistä kouluviikkoa viedään tällä hetkellä. Loppukokeet on juhannuksen kunniaksi ensi maanantaina ja tiistaina. Täällä tuskin kokkoja näkyy, mutta grilliruokaa on onneksi saatavilla. Lisäksi pitäisi hommata joillekin onnekkaille tuliaisia.

Hetkiä, jolloin en tunne olevani Shanghaissa, tulee eteen vähän väliä. Mutta en tiedä mikä voisi olla tyypillistä Shanghaita? Lounas dumpling-kantapaikassamme? Shoppailua lemppariostarillani? Ihana, edullinen laukku palkkiona raivokkaasta tinkimissessiosta? Elekielikeskustelua talomme vartijoiden kanssa? Kaikkea sitä, ehkä.
Elämä toisessa maassa täysin vieraassa kulttuurissa ei aina tunnu helpolta. Täällä tulee joka päivä eteen tilanteita, joissa tunnen itseni tyhmäksi, koska en ymmärrä mitä minulle puhutaan tai en toimi täällä vallitsevien normien mukaan. Siitä huolimatta viihdyn täällä. En tietenkään samalla tavalla kuin kotimaassani, jossa ei edes tarvitse ajatella jokapäiväisestä elämästä selviämistä, mutta tässä äänien ja hajujen kakofoniassa... joka yllättää minut jollain tavalla joka päivä. En haluaisi asua täällä viittä vuotta, tämä puoli vuotta riittää hyvin. Olen oppinut arvostamaan hyväosaisuuttani, koulutustani ja arvokkaita ihmissuhteita. Ehkä olen myös oppinut arvostamaan kiireettömyyttä ja lepoa.

Toivon, että muistaisin tämän, kun palaan Suomen helppoon arkeen ja kylmännihkeisiin syyssateisiin teidän rakkaiden ihmisten luo.

It's all about money

En tiedä, kuinka moni teistä loppupeleissä uskoi 50 rmb:n päiväbudjettini onnistuvan, mutta voin kertoa jo tässä vaiheessa, ettei siihen ihan päästy :D.. Mutta nyt kun rahasta puhutaan, niin voisin kertoa paljonko sitä kului maanantaista torstaihin ja mihin kaikkeen sitä oikeastaan meni.

Maanantai: Dragon Boat festivalin vuoksi tämä oli vapaapäivä, joten arkipäivän kulutus ei oikeastaan ole mahdollista.. koko päivän satoi vettä, joten siivosimme kotona ja kävimme kaupassa ja salilla. Perustarvikkeet viikoksi Carrefourista maksoivat n. 8 e/hlö. Nyt kuvien lataus tökkii, mutta lataan ne kun saan sen toimimaan. Länsimaalaiselle meidän ostoksissa ei ole mitään ihmeellistä (juusto-kinkku-hedelmiä-leipää jne), mutta kiinalaiset aina tuijottavat meitä ja ostoskorejamme aina kuin viimeistä päivää, ei hajuakaan miksi. Lisäksi ostin ison pullon piilarinestettä, 4 e. Illalla meni Element Freshissa13 e illalliseen.Tarvitsin viikottaisen salaattini!
Maanantai yht.25 e

Tiistai: Koulupäivä ja takaisin ruotuun. Lounaaksi 0,30 e:n dumpling-keitto. Muuten meni hyvin, mutta illalla meille tuli kiinalaisia ystäviä kylään, ja oli meidän vuoro tarjota heille illallinen lähiravintolassa. Kumpikin pulitimme 10 e. Lisäksi nettilasku tulla tupsahti postiluukusta, ja siihen meni minulta 6,5 e (yht. 13 e)
Tiistai yht. 16,8 e

Keskiviikko: Lounas muslimiravintolassa 0,7 e. Illalla kävimme viemässä serkkuni luokse Pudongille hääkuvia ja yhden matkalaukun, joten oli pakko ajaa taksilla sinne (mutta Jaska maksoi). Meille tarjottiin loistava illallinen hyvässä ravintolassa, joten siitä ei huolta. Taksimatka kotiin yöllä kustansi 6 e. Keskiviikko yht. 6,7 e.

Tänään torstaina rahaa on mennyt lounaaseen (spagettia, 2 e), kosmetiikkatarpeisiin Watsonilla (6 e), mansikkajäähilejuomaan (0,5 e) ja kavereiden synttärilahjaan (1,2 e).Lisää rahanmenoa ei ole odotettavissa tälle päivälle. Torstai yht. 9,7 e

Maanantaista torstaihin rahanmenoa kertyi 58,2 e. Viikko oli melko tavanomainen, tosin heittoa päivien välillä ei yleensä ole noin paljon. Jos pysyy kotinurkilla eikä tee mitään, menee rahaa paljon vähemmän. Taksilla ajeluun, laskuihin ja keskustassa syömiseen menee eniten rahaa. Mutta niin se lienee Suomessakin. Oli kyllä ihan hyvä kirjata menoja ylös, sillä jotenkin tuntuu että vaikka kaikki on paljon halvempaa kuin Suomessa, rahaa menee siitä huolimatta enemmän.

Viikonloppu on jo luku sinänsä ;)

Sano se suoraan

Suomessa ei ole tapana töksäyttää suoraan tuntemattomille ihmisille mielipiteitään näistä. Kiinassa se on arkipäivää, ja siihen on ollut suoraan sanoen hieman totuttelemista. Kaikilla on oikeus kommentoida toisten ulkonäköä ja tapoja.
Kaupassa myyjä saattaa tulla heti sanomaan, ettei siellä ole minun kokoiselleni vaatteita, tai "oletpas sinä iso/pitkä/lihava/laiha/lyhyt". Samalla kun ilahtuu kiinalaisen kehuessa "oletpa todella kaunis", putoaa maanpinnalle hänen tokaistessaan heti perään"mutta kylläpä olet isokokoinen".


Osoittelussa, tuijottamisessa ja suoraan päin naama nauramisessa ei heidän mielestään ole mitään pahaa. Länsimaalaisena koen sen kiusalliseksi, etenkin alussa.
Tähän kaikkeen on kuitenkin totuttava ja yrittää olla ottamatta henkilökohtaisesti. Varmasti kiinalaisten mielestä länsimaisessa kulttuurissa on joitakin käsittämättömän töykeitä ja epäkohteliaita tapoja. Täytyy yrittää löytää sopiva välimuoto kummankin kulttuurin välistä; molempien on tultava vähän vastaan.
Huomaan mieluummin shoppailevani kaupoissa, joista tiedän löytyvän helposti länsimaisten naisten kokoja, jotta välttyisin hervottomalta kikatukselta, jonka kuulen kertoessani kokoni. Yritän ymmärtää heidän reaktioitaan; eihän täällä joka päivä kävele vastaan vaaleaa pitkää naista, kai se on sitten kestettävä tuijotukset.

Kaipa voisin sanoa heille samalla tavalla ilman, että he juurikaan loukkaantuisivat. Miltähän heistä tuntuisi, kun tokaisisin "hyi kun henkesi haisee, pesisit hampaasi joskus" tai "älä kaiva nenääsi" tai "englantisi on käsittämättömän huono". Todennäköisesti he eivät ymmärtäisi mitä sanon.

Ensi viikolla kokeillaan, kuinka halvalla täällä voi todella elellä: Päiväbudjettini maanantaista perjantaihin on 50 rmb eli n. 5e. Katsotaan kuinka käy (ja onnistuuko).

Häät ja muita iloisia tapahtumia

Jotenkin salaa on kuukausi vaihtunut kesäkuuksi ja pian otetaan aamukampa käyttöön. Aika kuluu aina nopeasti, kun on hauskaa: viikonloppu sujui serkkuni häissä Shenzhenissä (Hong Kongin vieressä Kiinan puolella).
Hääpari oli umpirakastunut ja onnellinen ja morsian uskomattoman kaunis, kuten kuuluukin ;). Seremonia pidettiin laivan (joka on samalla hotelli) kannella, jossa oli myöhemmin illalla ilotulitus. Ruoka oli erittäin hyvää (en lähde tässä luettelemaan niin ette suotta kadehdi) ja häät olivat hääparin näköiset. Vaikka porukkaa ei ollut paljon, pidimme hauskaa ja varsinkin jatkoilla otettiin ilo irti.

Paljon onnea hääparille vielä kerran ja nauttikaa ansaitusta häämatkastanne!




Viikonloppu oli siis onnistunut: tapasin vanhempani pitkästä aikaa ja muita mainioita tyyppejä, rentouduimme täysillä (manikyyri+pedikyyri+kiinalainen kokovartalohieronta) ja söimme hyvin. Shenzhen oli yllättävän kiva paikka: länkkäri ei ole kummastus, kaikki on uutta ja monet paikallisista puhuvat englantia. Ihmiset olivat ystävällisiä ja hintataso oli edullisempi kuin Shanghaissa ja Beijingissa. Ja ilmasto on erittäin trooppinen.. mukaan lukien jotkut lieveilmiöt, kuten äkäiset hyttyset.
Jotkut teistä tietävät, että olen erittäin allerginen hyttysten pistoille.. teidän pitäisi nähdä minut nyt! Yritän ajatella, että on hyvä altistua joillekin pistoille ennen kuin Aasian kierros alkaa, koska siellä joudun kohtaamaan niitä paljon suuremmassa mittakaavassa.. mutta eipä tämä kovin kaunista katseltavaa ole.

Kotiin tullessamme kohtasimme ihanimman yllätyksen, mitä reissusta tullessa voi saada: koko kämppä oli siivottu ja tuoksui puhtaalta ja raikkaalta! Suomi-vieraat olivat puunanneet kaikki paikat! Suurkiitos Reippaalle Markulle ja Kari Grandille! Tänään ei tarvinnutkaan muuta kuin pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja salilla (jossa on muuten nyt niin kuuma, että tanko ei pysy hien takia selässä ja painot on ällöttävän liukkaita.. sitä talvea muistellessa!).