Viikonloppua

Viikkoon mahtunut paljon tunteita laidasta laitaan, sekä ilon että surun kyyneleitä.

Perjantaina kävimme jättämässä viimeiset hyvästit ystävällemme ennen kuin hän lähti Suomeen. Meitä oli aika paljon, joten koulu järjesti meille bussikuljetuksen. Paikalla oli paljon ystäviä, muutama opettaja ja tietenkin koulun rehtori, joka halusi mainettaan kiillottaakseen esiintyä kuvissa konsulin ja meidän kanssa. Häiritsevää ja ärsyttävää käytöstä.
Lisäksi pidimme iltapäivällä hiljaisen hetken (samaan aikaan kun Suomessa pidettiin). Illalla oli väsynyt ja raskas olo. En ollut osannut varautua sellaiseen tunteeseen, vaikka tiesin, ettei asian läpikäyminen ole helppoa. Meillä oli suunnitelmia perjantai-illalle, mutta sillä hetkellä halusimme vain olla kotona hiljaa. Vaikka hyvästien jättäminen oli raskasta, oli tavallaan terapeuttista nähdä, että ystävämme sielu on nyt taivaassa.

Lepo teki todella hyvää. Lauantaina meillä oli tyttöjen päivä Jennyn, Wing Yun ja Miekon kanssa. Menimme ensin hierontaan. Tunnin kokovartalohieronta ei vienyt vararikkoon (2,5e), mutta jätti mustelmille.. Hullun voimakas likka kiskoi mua hiuksista, murjoi ikeniäni ja rutisteli korviani. Kai sitäkin voi hieronnaksi kutsua. Lisäksi naksuteltiin kaikki nivelet. Ainakin se teki tehtävänsä ja oli rento olo sen jälkeen.

Hieronnan jälkeen mentiin Miekon mahtavaan lukaaliin lojumaan ja puhumaan tyttöjen juttuja! Aika meni kuin siivillä, kun laittauduttiin rauhassa. Mieko asuu kahden ranskalaisen pojan kanssa, mutta tyttöjen illan kunniaksi heidät oli häädetty kotoa.
Miekon luota lähdimme teppanyaki-ravintolaan, jossa sai 14e:lla syödä ja juoda (myös alkoholia) niin paljon kuin halusi. Nälissämme hotkaistiin heti sushia, sashimia, lammasta, parsaa, sieniä, ostereita... niin paljon, että tunnin päästä piti siirtyä juomapuolelle. Kävimme vielä fiineillä drinksuilla Xintiandissa, ja sieltä menimme Attica -yökerhoon. Aluksi jumputus, savu ja kalliit hinnat eivät innostaneet, mutta kun r'n'b-puoli avattiin, alkoi homma luistaa.. Mainiota musiikkia, mahtavat näkymät Bundille, hyvä fiilis.. ilta oli toisin sanoen erittäin onnistunut!

Tänään aamulla jatkettiin samalla fiiliksellä. Mentiin Sasha's:n brunssille. Tarjolla oli kaikkea, mitä teki juuri sillä hetkellä mieli (karjalanpiirakoita ja mustikkapiirakkaa lukuunottamatta): iiiihania erilaisia salaatteja, kuskusta, erilaisia lihoja, tuoreita croissantteja, sushia, tuorejuusto-lohirullia, paahtoleipää, hunajaa, rahkaa, marjoja, vesimelonia, mangoa, OIKEAA kahvia... en edes tiedä paljonko söin, kun 8 e:lla sai syödä ja juoda niin paljon kuin halusi. Täydellistä, NIIN hyvää. Taas yksi paikka, jonka haluaisin Suomeen! Juuri sellainen olohuone, johon voi mennä koulukirjojen kanssa lojumaan aamupäiväksi ja syödä siinä samalla.. siellä oli myös terassi, johon ei tosin tällä kertaa mahduttu kun meitä oli niin paljon.



Ensi viikolle on luvassa kaikenlaisia kujeita. Huomenna meen katsomaan miltä mekko näyttää, ja.. no, en paljastakaan vielä ;)

Touhuilua

Täällä mennään hiljaisissa tunnelmissa, vaikka ollaankin palattu opiskelujen pariin ja jokseenkin normaaliin arkeen. Ollaan oltu jopa tavallista touhukkaampia.
Maanantaina oltiin LuJiaBang Lu:n kangasmarkkinoilla, ja laitettiin tilaukseen vähän vaatteita... Jaskalle puku ja mulle mekko. Saa nähdä mitä tulee, kuvia tulee sitte viikon päästä. Puvusta piti pulittaa 48e ja mekosta 35e. Jos nuo on hyviä, meinaan teettää lisääkin vaatteita. Matka markkinoilta takaisin kotiin kesti varmaan tunnin iltapäiväruuhkan vuoksi, ja kuorsattiin koko porukka sen taksimatkan ajan.

Eilen olin Jennyn kanssa Super Brand Mallissa, koska ei (taaskaan) ollut mi-tään päällepantavaa! Vaikka ulkona satoi vettä, päästiin sisällä heti kesätunnelmaan ja mukaan lähti kesätoppeja, housut ja flipflopit. Päivän kohokohta oli kuitenkin loistava kreikkalainen salaatti, jonka söin kauppakeskuksen Element Freshissa. Saan täällä niin harvoin hyvän salaatin, että kokemus on hehkuttamisen arvoinen! Takaisin tullessa oli (jälleen) järisyttävä ruuhka, ja metrossa ei voi edes nukkua sitä matkaa niin kuin taksissa.

Tänään suuntasimme lounaalle Ikeaan. Osa porukastamme ostikin jotain, mutta lähinnä kiertelimme ympäriinsä huudahdellen "meillä on tuo hylly!" "niin meilläki!" "mulla on tämmöinen pöytä!"... ja kyllä, yllättävän monelta meistä löytyy Lack -pöytä tai hylly ja Benno -cd-teline. Ikean herättämää hienoista koti-ikävän tunnetta lievittää sää, joka on tuulinen ja sateinen kuin suoraan Suomesta. Niin ja on meillä vielä paljon hapankorppuja jäljellä, kiitos vain kaikille vieraille.

Huomenna reippailu jatkuu; ostoslistalla elektroninen sanakirja.
Päivän kuvat on meidän oppitunnilta. Opeteltiin laulamaan yksi suosittu kiinalainen biisi, ja jokaisen piti käydä luokan edessä laulamassa (voitte kokeilla itsekin os. http://www.youtube.com/watch?v=V_s6JVbDT00). Kaikkeen sitä joutuu.

Ystävälle

En tiedä mitä sanoa.
On asioita, joita en uskonut kuuluvan vaihto-opiskeluaikaan... Yksi niistä on ystävän menettäminen äkillisesti.

Tuntuu epätodelliselta, että et ole enää kanssamme. Olit terve, iloinen ja aina valmis lähtemään mukaan reissuille. Sait paljon ystäviä, vaikka ehdit olla täällä vain vähän aikaa. Viihdyit Shanghaissa ja nautit elämästä täysillä; siksi tuntuu niin epäreilulta, että lähdit niin yhtäkkiä! Sairaskohtaus ei katso aikaa eikä paikkaa. Vielä edellispäivänä juttelimme ja sovimme yhteisistä menoista, emmekä kumpikaan tienneet, että se olisi viimeinen kerta kun näemme.

Täällä kaikki ovat kaukana kotoa, joten vaihtareista muodostuu tiivis yhteisö; kuin toinen perhe. Kaikille meille poismenosi tuli järkyttävänä shokkina, enkä voi kuvitellakaan, millainen järkytys se on rakkaillesi kotimaassa. Toivon heille valtavasti voimia ja jaksamista surun keskellä!

Torstai-iltana muistimme sinua kokoontumalla yhteen. Kynttilöitä, kukkia ja kortteja ja paljon ihmisiä, jotka halusivat tulla paikalle ja joilla on ikävä sinua. Kirjoittaessani sinulle kirjettä mietin, mitkä ovat ne oikeat sanat, jotka valita? Mitä sanoa?

Eilispäivä meni täysin sumussa, enkä ole nukkunut paljoa. Tänään oli tavallaan terapeuttista olla mukana hoitamassa käytännön asioita, kuten tehdä listaa tavaroista (ja valvoa, etteivät kiinalaiset näpistä mitään!), pakata ne ja viedä ne konsulaattiin.

Konsulaatin ikkunasta oli valtavan kaunis näkymä yli Shanghain. Uskon, että näet tällä hetkellä paljon kauniimman maiseman kuin kukaan meistä. Nuku hyvin.

Sinä iltana monta tähteä näin,
syttyi kirkkain tähti yllättäin.
Sitten kuulla sain sinun poistuneen
ja jäiseen tuulen henkäykseen
se loi timantiksi kyyneleen.
Kun taivaalle katson ja tähden nään,
muistan sinua, ystävää.
Kirkkaana muistosi säilytän,
tähtitaivaalle tuulessa terveisen lähetän.

Sweet home?

Asioita, joita ikävöin Suomesta:

• Perhe ja ystävät
• Ruoka: makaronilaatikko, itse tehty pizza, sämpylät, omatekoiset hampurilaiset, piirakat, paellat, salaatit, lohikeitto.. ylipäätään kotona tehtyä ruokaa saa täällä aivan liian harvoin (meillä ei siis ole kokkausvälineitä asunnossa, ja nuudelikeitto on jo kiellettyjen listalla).
• Toimivaa sähköpostia ja nettiä. Tämä armas valtio on estänyt pääsyn paitsi yliopistojen sivuille (=sähköpostiin), myös useille uutissivustoille.
  
• Sitä, että voi käydä saunassa ja ottaa pitkän kuuman suihkun koska tahansa
• Juomakelpoista hanavettä
  
• Sitä, että ihmiset välittävät ympäristöstä. Täällä samaan jokeen kaadetaan yleisen vessan jätökset, ruoantähteet, jätteet, pestään mopit jne. turhia välittämättä saastumisesta. Jätteitä ei pahemmin lajitella.
• Lämmintä asuntoa!
• Sitä, että tulee ymmärretyksi arkipäivän tilanteissa. Vaikka puhunkin auttavasti kiinaa, ei rajoittuneella sanavarastolla jutella vielä päivänpolttavista aiheista tai ymmärretä, miksi juuri tämä fööni on ominaisuuksiltaan parempi (=miksi myyjä tyrkyttää sitä käteeni halvemman vaihtoehdon sijaan).
  

(kuvassa siis hapankorppuja ja mignon-munien suklaata <3)

Toisaalta en ikävöi

• Suomen säätä (hiukset voi aamulla laittaa kotona ja ne on kuosissa vielä koulumatkan jälkeenkin)
  
• Kotona olevia tiskivuoria (jos tykkää tehdä kotona ruokaa, tää on välttämätön paha).
  
• Kalenteria. En täällä käytä kalenteria lainkaan ja toivottavasti unohdan koko mokoman kapistuksen olemassaolon!
  
• Kouluhommia ja oravanpyörää. Lukuunottamatta pikku kuulusteluja kerran viikossa täällä selviää sillä, että on paikalla tunnilla. Täällä ei tule suunniteltua liian paljon tekemisiään etukäteen, eikä ole kiire minnekään. Voi lähteä shoppailemaan/hierontaan/museoon/keilaamaan jos siltä tuntuu.
  
• Sitä, että pyhäpäivinä koko Suomi on suljettu; kaupat kiinni ja ei mitään tekemistä. Täällä kaikki pelaa sunnuntaisinkin!
• Suomen hintatasoa. Eduskunta väittää, että opintotuella voi elää, mutta vasta täällä olen huomannut, että se on mahdollista. Vaatteet, kengät, laukut, ruoka, asuminen... jos menee oikeaan paikkaan, kaikki on edullista. No, juusto ei ole.
• Suomalaisten elämänasennetta ja kiittämättömyyttä. Täällä näkee todella köyhiä ihmisiä, jotka eivät ole digibokseista tai minimipalkasta kuulleetkaan, mutta jotka ovat todella onnellisia ja tyytyvät siihen, mitä heillä on.

What a weekend! Zhouzhuang + tuparit

Huh, mikä viikonloppu! Ihan hulluna ohjelmaa, mutta niin hauskoja juttuja tapahtui ettei pitkään aikaan!

Perjantaina ei ollut tunteja, vaan lähdettiin koulun järjestämälle reissulle Zhouzhuangin kylään. Kieltämättä lähtö klo 7 aamulla ei ollut helppo, mutta onneksi matka ei kestänyt kuin n. tunnin. Kylä oli pikkuinen, vain 30 000 asukasta. Se oli kanaalien ja siltojen ympäröimä Venetsian tyyliin, ja suurin osa rakennuksista oli todella vanhoja. Perinteisempää Kiinaa siis Shanghain valojen loisteen jälkeen. Käytiin parissa perinteisessä kiinalaisessa rikkaan perheen talossa, veneajelulla kanaalissa ja suuressa temppelissä. Temppeliä maalattiin parhaillaan, ja suuri osa puupinnoista oli vielä märkiä, mutta missään ei ollut mitään varoituskylttejä (tietenkään). Oma vika, jos sotket vaatteesi (me ei sotkettu).

Kokonaisuudessaan retki oli mukava, mutta oltais ehkä saatu enemmän irti omatoimiretkestä. Nyt mentiin lampaina kiinaa molottavan oppaan (joka heilutti tietysti punaista lippua) perässä paikasta toiseen. Veneajelu oli hauska, siitä näki kylän vähän eri näkökulmasta.

Illalla mentiin serkkuni luo grillibileisiin. Oli ihanaa saada kunnon pihvi pitkästä aikaa! Jäätiin yöksi Pudongin puolelle, ja aamulla piti lähteä kotiin siivoamaan ja valmistelemaan omia kemuja. Päätettiin viimein pitää tuparit, kun on täällä asusteltu jo pari kuukautta.

Oltiin kutsuttu n. 15 ihmistä; suomalaisia, hollantilaisia, japanilainen... Porukka kuitenkin kasvoi huomaamatta, ja hyvä niin! Saatiin jopa kung fu -mestari vieraaksi! Onnistuttiin kysymään kiinaksi mitä hän haluaisi juoda, ja teetä tietty... onneksi meillä oli oikeaa kiinalaista teetä eikä mitään Liptonia. Herralle kelpasi kyllä myös fisu! Lopulta asunnossa oli niin paljon jengiä, ettei kaikki edes mahtuneet ryhmäkuvaan, ja meteli oli mahtava! Ei siis musiikista, vaan pelkästään puheesta. Meno oli kuin kansainvälisessä suurperheessä; tavattiin todella hyviä tyyppejä kaikkialta maailmasta. Lähdettiin puolen yön maissa baariin, ja oli kyllä tosi hauskaa, kiitos vaan kaikille jotka olitte paikalla :)
Saimme hollantilaisilta kavereiltamme tuparilahjaksi valokuva-albumin, johon oli koottu hauskoja kuvia yhteisistä kemuista ja retkistämme. Jo kuukaudessa oli kertynyt lukematon määrä hauskoja hetkiä ja muistoja! Albumin lopussa oli vielä ihana teksti sekä tilaa lisäkuville, joista ei varmasti tule pulaa. Nyt jo kansiossani on yli 1400 kuvaa Shanghain ajalta, 2 kuukaudessa! Tervetuloa meille siis kattomaan valokuvia kun palataan.

Tänään käytiin korealaisessa barbecue-paikassa syömässä. 45 rmb:lla (n. 4,5e) sai syödä ja juoda niin paljon kuin halusi, ja sai itse grillata pöydän ääressä omat sapuskansa. Tosi hyvää ja halpaa, kuten ruoka täällä yleensäkin. Nyt pitäis vielä koota ittensä ens viikkoa varten.

Hen gaoxing renshi ni!

Maanantaina käytiin syömässä hienosti, teppanyaki -paikassa. Kokki siis valmisti silmiemme edessä 8 ruokalajin illallisen. Todella hyvää ja mainio palvelu, kuten yleensäkin japanilaisissa ravintoloissa. Jälkiruoka nautittiin Bundin ja Pudongin maisemia ihaillen.
Kiitos vielä vierailijoille!


Tänään oli niin mahtava (ja lämmin!) ilma, ettei opettaja hennonut pitää meitä sisällä, kun pyysimme nätisti, voisimmeko pitää toisen oppituntimme läheisessä puistossa, Lu Xun Parkissa. Ideana oli siis tutustua paikallisiin ja keskustella heidän kanssaan. Päästiin portista sisään ja heti oli lauma uteliaita (ja samalla voimistelevia!) vetreitä vanhuksia ympärillä. Kielitaidollamme ei voi vielä kertoa kovin pitkiä juttuja (saati sitten ymmärtää vanhusten murretta), mutta opettaja auttoi tarvittaessa(otsikon teksti tarkoittaa, että hauska tavata sinut).

Tapasimme mm. 86-vuotiaan papan, joka veti sujuvasti leukoja ja roikkui pää alaspäin kiipeilytelineessä, suomalaissyntyisen (vantaalaisen!!) australialaisnaisen, joka oli kiinalaisen ystävänsä kanssa lomalla Shanghaissa... ja eläkkeellä olevan vanhan herran, joka puhui sujuvaa saksaa ja oli matkustellut ympäri maailmaa (myös Suomessa). Lisäksi oli hauska, muka virallinen hierojatyyppi, joka halusi välttämättä esitellä osaavansa aakkoset ja numerot englanniksi ja japaniksi. Lisäksi oli paljon muita... täytyy mennä tuonne puistoon vielä, pitkään aikaan ei ole tunti mennyt noin nopsaan.

Tänään olin ensimmäistä kertaa elämässäni hääpukuostoksilla.... Ehei, en itseäni varten vaan serkkuni kanssa. People's Squaren metroasemalla oli yksi kokonainen käytävä täynnä hääpukuliikkeitä! Todella kauniita pukuja! Löysimme hyvän mallin, 1800 RMB eli n. 150 e, kuukauden päästä valmis. Ei siis kaada hääbudjettia vaikka ostaakin puvun omaksi.

Nyt vuorossa reippailua ja perjantaina tutustutaan Zhou Zhuangin kaupunkiin, joka on pienempi kuin Vaasa!

City-sherpat seikkailee

2kk Kiinan ihmeellisessä valtiossa kilahti täyteen. Pääsiäisen kunniaksi meidän molempien vanhemmat ilahduttavat meitä vierailullaan. Tuliaisina oli mm. iiiiso kasa juorulehtiä Suomesta (nyt mekin tiedetään tekstarikohusta, tanssikisoista ym. tärkeästä), joten nyt piisaa lukemista niiden ainaisten koulukirjojen sijaan. Miten musta tuntuu, että oon kirjoittanut viime aikoina aika usein vieraista ja tuliaisista? Johtunee siitä, että vieraita on piisannut.

Lauantain huono sää pakotti meidät sisätiloihin, eli feikkimarkkinoille ja jalkahierontaan. Yhtä loistava oli kuin viimeksi, ja kelpasi vanhemmankin väen väsyneille jaloille. Onnistuin markkinoilla tinkaamaan paremmin kuin aiemmin. Epäilen sen johtuvan siitä, etten tingannut itselleni vaan porukoille, joten en näyttänyt liian kiinnostuneelta ostoksista. Uusi laukku tarttui kyllä allekirjoittaneellekin mukaan. Nyt laukkusaldo lienee jo kaksinumeroinen, häpeän tunnustaa.
Tänään sää oli hieno, joten käytiin Yu Gardenissa vanhassa kaupungissa, risteilyllä Huangpu -joella ja akrobaattinäytöksessä.

Ehdottomasti hienoin näistä oli akrobaattinäytös! Puolitoista tuntia kestävä näytös sisälsi mitä ihmeellisempiä köysi/vanne/hyppy/volttitemppuja, kummallisiin asentoihin vääntyviä raajoja, huikaisevaa tasapainoa ja tietenkin ysäritaustamusiikkia, kun Kiinassa ollaan. Kuvista näette vähän enemmän. Suosittelen käymään, jos joskus saatte tilaisuuden!

Shanghai näytti taas monet kasvonsa samana päivänä. Toisaalta Yu Garden oli kauhea turistirysä. Toisaalta taas vanhan kaupungin kapeilla kujilla voi yhtäkkiä olla ihan hiljaista ja voi huomata olevansa ainut länkkäri kadulla, nähdä vanhan kiinalaismummon pesemässä pitkiä kalsareita, vanhan parturin leikkaamassa paikallisten hiuksia ja pikkutytön pissaavan kadulle. Vartin päästä voi kävellä Bundille ja nähdä loistokkaat rakennukset Pudongilla ja kuvitella olevansa jossain muualla.