Langkawi

Langkawilla on nyt kaannetty kylkea, syoty ja juotu ja shoppailtu minimaalisesti. Taalla tosin voi tehda paljon enemmankin..
Malesialaiset ovat ymmartaneet, miten paljon turismilla voi tehda rahaa. He tekevat sen onneksi melko tyylikkaasti (toistaiseksi).
Langkawi on pullollaan turisteja varten rakennettuja ihmettelykohteita ja palveluja. On kylpyloita krokotiilipuistoa golfkenttaa ratsastusta norsuretkia kalliokiipeilya kajakointia kaarmepuistoa nakoalavuoria, you name it. Naita ei ole viela hairitsevan paljon, vaan taalla voi viettaa kohtuuyksityista rantalomaa ylellisissa resorteissa, joiden hinta ei ainakaan nain low seasonina paata huimaa. Poissa on kuitenkin pikkukylien eksotiikka, eika toivoakaan etta oltais kylan nahtavyys ainoina lankkareina..

Liikkumiseen taalla tarvii jonkin kulkupelin. Taksit on yllattavan kalliita, joten ollaan liikuttu kenkalaatikoksi ristitylla vuokra-autolla (10e paiva) ja jalan. Tarkoitus on viela paristella skootterilla. Talla hetkella tosin saiden jumalat ei suosi meita, vaan kaataa vetta meidan niskaan. Jos tammoinen meininki jatkuu meidan jaljella olevat pari paivaa, jaa skootteriajelut varmaan valiin ja yritetaan keksia jotain muuta.

Kaytiin yhden paivan reissulla mangrove-metsassa. Ajettiin veneella metsan keskella joessa, nahtiin paljon trooppisia lintuja (ja varaaneja ja kaarmeita) ja merikotkia. Lisaksi vierailtiin lepakkoluolassa ja syotiin mangrovemetsan keskella ravintolassa. Itse retki oli pienoinen pettymys eika hintansa vaarti, mutta eipa noista voi koskaan etukateen tietaa mita saa.
Tanaan meidan armaat matkakumppanit lahtivat takaisin kohti Kuala Lumpurin syketta, ja me jaadaan viela pariksi paivaksi tanne ennen kuin lahdetaan Thaimaata kohti.