Joka tapauksessa se, että täällä ei pidetä ranskalaisista vaikuttaa myös meihin, koska kiinalaisille ulkomaalaiset eivät merkitse välttämättä hyvää. Tänään viimeksi kotitalomme hississä meiltä kysyttiin, olemmeko ranskalaisia. No ei olla!Huomenna illalla lähdetään yöjunalla Pekingiin. Toivotaan, että siellä nyt ei mitään suurempia sattumuksia paikallisten kanssa kävisi.
Saimme viimein meidän kauluspaidat... Räätäli tuli tuomaan ne koulun asuntolaan Jennyn huoneeseen, kun markkinoilla käydessämme niissä oli vielä korjailtavaa. Nyt ne istuvat tosi hyvin! Hinta 9e/kpl. Tarkoitus on teettää vielä ainakin talvitakki, mekko ja jakkupuku. Saa nähdä miten sitä Suomesta enää osaa tyytyä vaatekauppojen melkein-sopiviin vaatteisiin... Kun täältä saa halvemmalla mittojen mukaan tehdyt. Frakin ja puvun saa teetettyä 60e:lla.
Nyt on kokeet viimein ohi! Tämänpäiväisestä kirjoittamisen kokeesta (kyllä, niitä risuaita-laatikko-risuaita-mökki -juttuja) sain huijaamatta 98/100 pistettä, kun luokkamme ranskalaisoppilaat saivat huijaamalla 97 pistettä. Opettaja halusi tähänkin kokeeseen välttämättä kertoa osan kysymyksistä etukäteen, joten se ei tosiaankaan ollut vaikea eikä siis edes huijaamisen arvoinen. Opettajaa ei kiinnosta vaikka joku huijaa, koska jos emme pääsisi kokeesta läpi, hän menettäisi kasvonsa (=hän ei olisi hyvä opettaja). Voidaanko ottaa tämä käytäntö myös esim. kirjanpidon tentteihin?
Kuvassa Jaska ja Mauri (Moenieshin suomalainen nimi) kokeen jälkeisellä kaljalla riisikakun kera.
Nyt lähdetään juhlistaan kokeiden loppumista to the track... eli radalle! Hollantilaisille kavereille on aina hauska kääntää suomalaisia sanontoja..
Loppuun vielä meidän kampusmaisemaa asuntolan parvekkeelta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti