Eläintarha

Lauantaina oli kevättakkisää, joten päätettiin suunnata Jennyn ja Moenieshin kanssa Shanghain eläintarhaan. Puisto oli todella iso eikä pääsymaksukaan (3 €) päätä huimannut. Paikalla oli paljon perheitä (eli molemmat vanhemmat + hemmoteltu lapsi luukkuhousuineen), mutta ei ollut mitään kamalaa ruuhkaa. Tarhassa on yli 3000 lajia, joten Korkeasaari jää siinä kakkoseksi.

(Mongolian Wild Ass..)

Olisihan se tietty pitänyt arvata, että kun täällä poljetaan ihmisoikeuksia, niin eläimillä ei ilmeisesti ole mitään oikeuksia. Tuli todella paha mieli, kun näimme kymmenen kengurua pienessä huoneessa ruoantähteiden ja jätöksien keskellä ilman virikkeitä, tai stressaantuneet elefantit kahleet jaloissaan pienessä betonihäkissä. Ihmiset heittelee eläimiä leivänmuruilla ja mehupurkeilla, hakkaa niiden koppien laseja ja kiusaa niitä. Olin jo pitkään halunnut nähdä pandan, ja toive toteutui! Pandoilla oli kyllä sisä- ja ulkoaitaus ja suht tilava alue, mutta ei ne onnellisia olleet. Pahin oli ehkä kotieläinpuisto, jonne en edes pystynyt menemään kun näin surullisen, takkuturkkisen kissan maukumassa pikku häkissä, jossa oli vain hiekkalaatikko ja vesikuppi.
Matelijoilla, kaloilla ja pingviineillä oli kyllä ihan hyvät oltavat, mutta jäi surullinen olo koko puistosta.



Illaksi tietty piristyttiin, ja lähdettiin Jennyn ja Moenieshin kanssa C's -baariin. Hyvää musiikkia, halpoja drinksuja ja paljon australialaisia. Ilta oli tosi hauska! Nähtiin taksimatkalla myös todella hurjannäköinen tulipalo ilmeisesti vaatetehtaassa. Liekit nuoli kyllä viereistä asuintaloakin, ja ne näkyi kauas monen korttelin päähän. Paikalla oli vain muutama paloauto, eikä uutisissa ollut asiasta (tietenkään) mitään. On jännää, miten täällä tutustuu todella helposti ulkomaalaisiin ja uusiin ihmisiin, kun kynnys tutustua toisiin on paljon matalampi. Ulkopuolisuus yhdistää... aina voi mennä missä tahansa kysymään, että mistä päin olet ja mitä teet Shanghaissa. Perjantaina kun käytiin syömässä kreikkalaisessa tavernassa, ei tuntunut yhtään että oltais oltu Kiinassa: ympärillä oli kreikkalaista musiikkia, loistavaa kreikkalaista ruokaa, ihana sisustus, pystyi tilaamaan englanniksi jne.



On jännä myös huomata, miten alkaa tunnistaa sanoja kiinan puhutusta kielestä. Aikaisemmin se oli aikamoista molotusta, missä ei oo päätä eikä häntää, mutta nyt jo tajuaa kysymykset ym. Sitten kun vielä osais vastata niin hyvä. Kaupunki on niin erikoinen sekoitus kaikenlaisia ihmisiä ja puhetyylejä, että kaikki puhuu eri tavalla. Ollaan yhden kerran tähän mennessä osattu sanoa taksikuskille meidän osoite niin että se tajusi sen ilman, että tarvitsi näyttää lappua.
Nyt pitäis taas valmistautua uuteen kouluviikkoon ja kerrata läksyksi tulleet merkit. Tänään oli muuten 18 astetta lämmintä! :)