Taolla taas!

Terveisia Ko Taon parantavien tuulien, lempeiden chillout-savelien ja palmujen katveesta.
Paastiin viimein pois sairaalasta. Tulihan siella jo kolloteltya. Jalka tikattiin natisti loppuviikosta, nyt pitais tulla hienompi arpi. Nyt pitaa kavella kepeilla joku viikko, syoda rutkasti antibiootteja ja kipulaakkeita ja ottaa hyvin rauhassa.

Sairaalassa olo alkoi jo turhauttaa paitsi tekemisen puutteen vuoksi (leffakanavalla pyorii samat leffat monta kertaa paivassa, lehdet on parhaimmillaan 15 vuotta wanhoja ja juoksulenkille ei oikein paassyt), myos kielimuurin takia. Hoitajat osas parhaimmillaan vaan hymyilla natisti. Kun jotain yritti kysya tai selittaa, tuli vaan hammentynyt hymy tai sitte jotain kasittamatonta, josta voi paatella, ettei han oo ymmartanyt lainkaan mita puhun. Tammoset ongelmat on pienia esim. ravintolassa, mutta kun on kyse terveydentilasta, alkoi se nyppia aika lailla. Laakari ymmarsi jotenkin, mutta hanta naki ehka 5min paivassa ja silloinkin kovassa kiireessa. No, onneksi se on nyt ohi ja voi keskittya paranteluun taalla saarella.

Jaska paasee onneksi sukelluskurssille ennen ku lahdetaan taalta. Mulle se taitaa jaada viela 'things to do before you die' -listalle joksikin aikaa. Katotaan sitte mita Ko Taolla on tarjolla rammalle kopottelijalle .. ehka se on sitte aurinko ja banana shake.

Sairaan(hyvat)hoitajat

Ei mee lomailut aina niin kuin suunnittelee.

Paastiin Langkawilta viimein puolentoista paivan matkustuksen jalkeen perille Ko Taon pikkusaarelle. Kaikki oli taydellista: aurinko paistoi, saatiin halpa bungalow merinakoalalla, ilmoittauduttiin sukelluskurssille, syotiin hyvaa safkaa.. oltiin just lahdossa ostaan vetta ja kaymaan uimassa.
Meidan bungalowin terassin laudoituksesta puuttui yksi lauta kokonaan. Huomattiin se jo ku muutettiin, tietty ajatellen etta 'tota pitaaki sitten varoa'. Just ku oltiin lahdossa, astuin siihen mista puuttui se lauta. Jalka meni siita lapi saareen asti ja teki ilkeennakosen syvan haavan (kuviaki on todisteena, yak). Onneksi naapuribungassa asui suomalaisia, ja Ko Tao Diversin (jonne oltiin kayty jo ilmoittautumassa) Katja, joka on ensihoitaja, saatiin heti paikalle. Mut saatiin melko pian paareille ja autoon, ja kiikutettiin saaren pikkuklinikalle. Siella koipi kuvattiin ja sain roimasti kaikenmoista kipulaaketta ja antibiootteja. Jaatiin Jaskan kanssa yoksi klinikalle, josta meiat vietiin aamulla katamaraanilla tanne Samuin saarelle isompaan sairaalaan.

Taa on tosiaan oikeen Hilton Hospital; kunnon hotelli, ellei olis sairaala. Ruokaa saa tilata listalta (ja se on hyvaa!), huone on iso ja Jaskalleki on oma sanky, kylppari kiiltavan puhdas ja koko ajan ramppaa hoitajat mittailemassa kaikkea ja antamassa laaketta. Netti pelittaa jne. Taalla on tapana etta kaikki potilaat on tiputuksessa..naihin letkuihin alkaa jo menna hermo. Taalla pitais olla viela muutama paiva, ja sitte riippuen koska pystyn kaveleen ni pitais menna takaisin Taolle.

Sukellukset jai nyt mun osalta, mutta oon tosi onnellinen siita, ettei mitaan murtunu, sain ihan loistavaa ensiapua ja -hoitoa (KIITOS Katja, Santtu, Ida ja tietty Jaska!) ja paranen tasta ihan varmasti. Nyt tuli lomaa lomasta, mutta se jatkuu muutaman paivan paasta.